It's weekend!

Taas viikko hurahti ohi ihan huomaamatta, töissäkin riittäny tekemistä viime viikon hiljaiselon jälkeen. Aika tosiaan kuluu ehkä turhankin nopeeta, kohtahan täältä jo Suomeen palataan...lähdön lähestymisestä kertoo myös se, että laitoin tällä viikolla ensimmäisen työhakemuksen Suomeen. Yritän kai välttää liikaa stressiä ja ahdistusta ja työttömyyttä olemalla ajoissa. Samalla ei haluais vielä ollenkaan miettiä Suomeen paluuta vaan nauttia täällä jälellä olevasta ajasta.

Viikonloppuna taas surffaamaan, on se vaan niin kivaa räpeltää siellä vedessä :) ens viikolla tulee Tuomaksen porukat, sitäkin jo innolla odotellaan. Saan mun uuden lelunkin sitten! Ja on tässä muitakin kivoja juttuja tulossa, mm. Namibian reissu kunhan Tuomas saa gradunsa valmiiks. aurinkoa ja autiomaassa telttailua, oujee. Nyt vapaita viettämään, hyvää viikonloppua armaat lukijat!

>

Perfect winter weekend

Näin sunnuntai-iltana ei oo kauheesti inspiraatiota kirjottaa mitään joten laitan vaan kuvia. Jälleen kerran aikas kiva vkloppu, voisko näitä olla aina?

On our way for an early morning surf in Muizenberg

Tuomas was the only one in the water...together with the sharks?

Surfing is the best thing I know right now!!!

I fell in love with this puppy!

Sunday hike at the Silvermine Nature Reserve

Tourist photo with my honey on our way to the cave

Elephant's Eye Cave

Hout Bay and Chapman's Peak Drive

Siinäpä meidän viikonloppu lyhyesti kuvina :) pe-illan grillailuissa ihastuin tuohon pieneen koirapahaseen, en ois malttanu kotiin lähtee ilman sitä! Lauantaina oli superlämmin ja huippusurfauskeli, tällä kertaa testattiin Milnertonin rantaa. Tänään sitten talsittiin ympäri Silverminen luonnonpuistoo reilut 3 tuntia kelien suosiessa edelleen. Sorry en pysty olla hehkuttamatta tätä keliä, ei vaan tunnu oikein talvelta!

Winter is here but it's ok :)

Täällä taas löpisen omia juttujani, jotain enemmän hulluakin on tullu taas tehtyä mutta siitä kirjotan myöhemmin jos toivottavasti saisin kuvia muilta.

Viisuminpidennys ei sitten lopulta ollukaan niin vaikeeta kun sitä oltiin alunperin pelätty ja tuloksienhaku suju ihmeen vaivattomasti. Me oltiin toki varauduttu jonottamaan koko päivä eväitten, kirjojen ja mp3-soittimien kera, mutta lopulta selvittiin Home Affairsilta ulos nopeemmin kun sillon hakemuksia jätettäessä. Nyt on sitten passeissa uudet viisumit ja lupa olla täällä vielä 22. heinäkuuta asti, jipii!

Viime viikko meinas pistää masentamaan ja melkein koti-ikävöimään, kun vettä tuli joka päivä ja kaikki hehkutti Suomen 'helteitä' (oikeesti, eihän +25C oo kovin lämmin?). Nyt alkaa onneks taas tämä Cape Townin talvi kelpaamaan, tänään n. +23C ja loppuviikolle luvattu vielä lämpimämpää! Me likes :)

Reilu viikko sitten perjantaina pääsin vihdoin näkemään Cape Windjammersin työtä käytännössä, kun meillä oli vuoden ensimmäinen 'Environmental Education Day', jossa 8 nuorta paikallisesta koulusta tuli päiväks oppimaan purjehdusta, meribiologiaa ja ympäristöasioita. Minä olin mukana valokuvaamassa. Keli oli muuten mitä mainioin sateisen viikon jälkeen, mutta merellä oli aikamoinen aallokko joka aiheutti monille oppilaista merisairautta. Oli kuitenkin kiva kun osa nuorista oli tosi innolla mukana touhussa, ja kaikille se oli varmasti jollain tavalla uudenlainen kokemus. Tein myös englanninkielisen blogipostauksen Cape Windjammersin blogiin, käykää lukemassa jos kiinnostaa!



P.S. nyt on uus hieno filmausaparaatti tilattu, parin viikon päästä pääsen taas ottamaan kuvia! :)

Adoptiokissa ja muita mukavuuksia :)

Oon taas onnistunu pitkittämään tätä kirjotusta jonkun aikaa joten tähän varmaan kasautuu paljon asiaa, tai ainakin kuvia. Tulbagh oli just sitä mistä kirjotin, joten kuvat kertokoon loput. Hieno paikka ja vielä hienomman reissusta tietysti teki Tuomaksen söpön hermostunut kosinta vesiputouksella, jossa oli muutama hurja tippa vettä! :) Meidän omalla poreammeella varustettu treehouse oli myös aika mahtava, ja adoptoitiinpa siellä myös yks onneton kissakin, joka vietti lopulta yöt meidän sängyssä. Liekö ihan luvallista, mutta eihän sitä raaskinu ulos nälkiintymäänkään jättää (joo, kävin ostamassa sille Sparista ruokaa ja ravintolastakin toin kalan loput)!

klikkaa kuva isommaks!

minä innoissani kameraa asettelin tätä kuvaa varten ja yhtäkkiä sen jälkeen Tuomas yllätti :)

Meidän adoptiokissa Jesus Longlegs (lausutaan hesus) a.k.a. Hessu Pitkäjalka, joka ei tykänny kauheesti poseerata kameralle.

Nyt ollaan sitten rengastettuja, vaikka sormusostoksilla paljastu, ettei etelä-afrikassa kuulu ostaa sormusta miehelle vielä kihlajaisvaiheessa. Toisin sanottuna saavat vielä vapaana huuhailla niin pitkään kun neuroottinen morsian tahtoo naimisiin. No, me mentiin suomalaisen tavan mukaan ja Tuomaksellekin saatiin sormus sormeen. Järkytin myös korukauppiaita kun en halunnu timantteja, liekö jenkkivaikutteita kun kaikki kihlasormukset oli vaan timanttisormuksia ja vihkisormukset sitten enemmän tavallisia.

maisemia

Tämä hauska kisu asusteli siellä farmilla, kutsuin sitä Yrmyksi.

Reissulla hajos myös pitkään palvellut kamera joten tästä lähin kuvat saattaa olla vähissä siihen asti kun uus aparaatti löytyy. Tuon ihananmukavan"kihlajaisviikon" jälkeen viime viikolla kaikki menikin sitten pieleen, alkuviikosta hajotin mm. toimiston modeemin ja kotona sauvasekottimen. Samana päivänä myös modeeminvaihtoreissulla unohtu valot autoon päälle ja eihän se moottori inahtanukaan kun päivän päätteeks yritettiin kotiin lähtee. Ei muuta kun työntämään katua ees taas, ja kyllähän se kupla lopulta hurahti 10 minuutin yrittämisen jälkeen käyntiin. Kuplaan voi aina luottaa! Töissäkin oli enemmän kiirettä kun koskaan, mutta se oli tavallaan ihan mukavaa kun tunsin itteni jopa hyödylliseks.

Twee Jonge Gezellen viinitila

Talvi on todellakin iskeny Cape Towniiin, mutta kyllä tätä vois melkein Suomen kesäks kuvailla. Välillä on päiviä kun aurinko lämmittää yli +20 asteeseen ja tarkenee shortseissa, ja sitten on näitä päiviä kun vettä tulee vähän väliä ja sisällä vois istua toppatakki päällä ja silti palella. Täytyy se taas kerran todeta, että Suomessa osataan tehdä kunnollisia taloja!

Saronsbergin viinitila

Tuomas ratsasti päättömällä hevosella.

Viisumiviidakko - Kuinka pidentää turistiviisumia Etelä-Afrikassa

Tässä vihdoin se lupaamani Tuomaksen teksti viisuminpidennyksestä...tuloksia edelleen odotellessa!!

Alunperinhän meillä jäi 6 kk:n vapaaehtoisviisumit hankkimatta, kun ei ehditty saada kaikkia liitteitä ennen lähtöä. Siihenhän olisi tarvinnut radiologylta keuhkokuvat todistaakseen ettei tuo mukanaan tuberkuloosia. Voisin näin äkkiseltään kuvitella, että aika harvassa on Suomessa tuberkuloositartunnat, miksiköhän ne nyt niitä kuvia haluaa. Myös rikosrekisteritiedot olisi tarvittu.

Ei sitten jaksettu tai oikeastaan ehditty alkaa säätää vaan ajateltiin pamahtaa maahan ja ottaa rajalta saatava 3 kk:n turistiviisumi. "Hoidetaan jatkoaikaa, kyllä se siitä jotenkin järjestyy" mietittiin.

Noh... iloisesti maahan saapuessa saatiin rajalta turistiviisumit, oltiin kyllä hiljaa mahdollisista vapaaehtoistöistä. Meillä oli mukana myös hieman editoidut tulosteet 3 kk:n päähän olevista lentolipuista. Suoraanhan me ne liput 6 kk:si varattiin, mutta rajalla haluavat nähdä lipun, jolla lennät 3 kk:n päästä pois. Kohtuu varmojahan me oltiin, että jatko onnistuu niin alunperin suoraan otettiin lennot 6 kk:n päähän toisistaan.

Sitten kun oltiin reilu pari kuukautta oltu maassa, tuli ajankohtaiseksi lähteä käymään Home Affairsin toimistolla turistiviisumiin jatkoaikaa anomassa. Sehän pitäisi hoitaa 30 päivää ennen viisumin umpeutumista. Me oltiin muutama päivä myöhässä, mutta näin jälkeenpäin tuntuu että se ei tainnut haitata. Ei ainakin kukaan missään vaiheessa siitä maininnut. Mutta takaisin asiaan...

Tiedettiin etukäteen, että siellä on paljon porukkaa venaamassa, ja että kannattaa mennä aikaisin. Oltiin siellä joskus 7.15, eli noin vartti ennen aukeamista. Jonoa oli noin 20 metriä.

Ovien aukeamisen jälkeen siinä hieman ihmeteltiin minne mennä, mutta päädyttiin sitten toiseen kerrokseen temporary/permant residence osastolle. Se oli jo täynnä ihmisiä. Siitä aika nopeasti hahmottui 3 eri jonoa. Tai tuolirivejähän ne oli. Ehkä viittaus, että jonottaessa menee tovi?!

No yksi oli info-pisteelle ja siihen sitten asetuttiin. Yllättävän nopeasti, eli noin 10 min päästä päästiin tiskille. Siinä esitettiin asia virkailijalle, joka ihan ystävällisesti ojensi kaksi lomaketta ja täyttöohjeet pieniin kätösiimme.

Niitä sitten mentiin täyttämään samalla jonottaen jo hakemusten palautustiskille. Siinä nopeasti huomattiin, että eihän meillä ollut mukana tarvittavaa 425 randia (noin. 43 euroa) per naama saati sitten passin kopioita. Tulosteet rahavaroista sentään oltiin mukaan otettu (ja pari turhaa liitettä kuten puhtaat rikosrekisteriotteet sekä todistus vakituisesta osoitteesta). Jostain lähteistä johtuen noilla oltiin varustauduttu, onneks ei ehditty keuhkokuvia hommata, ne olis ollu reilu 45 euroa kipale myöskin. Samoin kuin lääkärintodistus terveyden tilasta, sitäkään ei tarvitse Etelä-Afrikan turistiviisumin pidennykseen.

Päätettiin sitten noiden parin liitteen puututtua lähteä kotiin ja palata seuraavana aamuna.

No seuraavana aamuna oltiin seitsemältä toiveikkaina paikan päällä. Nyt jonoa oli ehkä 10 metriä, eli parannusta edelliseen. Nyt myös osattiin suunnistaa heti oikeaan (yläkerran ovesta tullessa vasemmassa reunassa olevaan) jonoon ja saatiin aika hyvät paikat.

Noin 45 min päästä oltiin tiskillä ja saatiin jätettyä hakemukset. "Ei se nyt ollu kovin paha", ajateltiin siinä hyvin mielin. Sitten selvisi, että pitää odottaa jotain kuittia hakemuksista. Virkailija pyysi meitä istumaan alas odottamaan. Noin toiset 45 min myöhemmin hän sitten huitoi meidät takaisin tiskille kuittia noutamaan. Viimeinkin. 3 viikon päästä voi käydä hakemassa tulokset, hän informoi meitä vielä siinä ennen ku lähdettiin.

Eihän tuo 1,5 tuntia niin paha ollut. Mutta... ja aika iso mutta onkin... keskimmäinen jono, eli jono tulosten hakuun ei liikkunut kuin YHDEN ihmisen verran koko tuollaoloaikana. Ja se oli vieläpä kaikista pisin.

Nyt on kulunut yli kuukaus ja alkais olla aika mennä hakemaan tuloksia. Ensinnäkin, tähän mennessä olisi pitänyt tulla 2 tekstiviestiä Home Affairsilta Etelä-Afrikan turistiviisumin pidennykseen liittyen. Ensimmäinen "hakemuksen saannista" kertova kyllä saapui. Mutta hakemusten noudosta ei ole kyllä kuulunut mitään. Alunperin taisivat jossain ilmoittaa käsittelyajaksi 10 päivää. Ei tainnut ihan olla.

Parin päivän päästä sinne sitten pitäisi kuitenkin raahautua kokeilemaan onneaan. Tarkoituksena olis olla siellä jonottamassa noin tunti ennen aukeamista, eli puol seitsemän pintaan. Jos vaikka päästäis jonon kärkeen.

Että tälläistä on turistiviisumin jatkoajan hommaaminen Etelä-Afrikassa. Kerrotaan sitten myöhemmin miten lopulta kävi.

-Tuomas

Huomautus! Sitä toista tekstiviestiä ei siis tosiaan oo kuulunu vieläkään eikä olla viititty lähtee sinne turhaan jonottamaan. Tänään yritettiin soitella Home Affairsiin ja kysyä onko hakemukset käsitelty, mutta muutaman eri puhelun jälkeen ei yllättäen saatu ketään kiinni kuka olis osannu auttaa. Kokeillaan siis onneamme ja mennään tässä joku aamu sinne puol 7 jonottamaan...uh :/